Moottoripyöräily on ollut osa elämääni jo yli 25 vuoden ajan. Siitä on tullut enemmän kuin pelkkä harrastus – se on elämäntapa. Matkani moottoripyöräilijänä ei ole ollut suora, vaan siihen on mahtunut kiinteästi sekä taukoja että uusia alkuja. Se, miten moottoripyöräilystä tuli osa arkeani, on myös kertomus ajasta, elämäntilanteista ja omasta henkilökohtaisesta kasvustani.
Alkuun oli vain vapauden tunne
Ajokortin hankkiminen vuonna 1995 oli iso askel. Moottoripyöräilyn maailma avautui minulle silloin täysin uudella tavalla. Ensimmäinen moottoripyöräni ei ollut oma – se oli lainapyörä. Aluksi ainoastaan lainasin moottoripyöriä, mutta se ei vähentänyt intoani. Ajo oli vapauttavaa. Vapaus, joka tuli kahden pyörän selässä, oli sellaista, mitä ei voinut kokea millään muulla tavoin. Tuntui kuin koko maailma olisi avautunut, ja oli pakko lähteä tielle, tuntea tuuli kasvoilla ja nauttia liikkeestä.
Vuosien tauko – elämä muuttaa suunnitelmia
Kuten usein elämässä, moottoripyöräily ei ollut aina etusijalla. Kun lapset olivat pieniä, otin tahattoman tauon moottoripyöräilystä. Aika oli kulutettava perheen ja arjen ympärillä. Pyörä jäi talliin ja ajot jäivät unholaan, mutta en koskaan unohtanut sitä tunnetta, joka syntyi moottoripyörän selässä. Se oli vain pieni tauko elämässä, jolle oli pakko antaa tilaa, mutta joka ei ollut unohtunut.
Kun lapset kasvoivat ja itselleni jäi enemmän aikaa, päätin palata moottoripyöräilyn pariin. Vuonna 2019 ostin ensimmäisen moottoripyöräni pitkän tauon jälkeen: Suzuki GSX-F 750. Ensimmäiset kilometrit olivat kuin paluu vanhaan rakkauteen. 10 000 kilometriä kertyikin nopeasti, mutta jossain vaiheessa aloin huomata, että tämä pyörä ei enää riittänyt minulle. Ajoasento ei ollut enää mukava, ja huomasin, että tarvitsin jotain enemmän. Jotain, joka sopisi paremmin ajotyyliini ja toiveisiini.
Uusi alku – Kawasaki GTR 1400
Moottoripyöräilystä ei ollut tullut vain kesäharrastus; se oli tullut osaksi elämääni. Oli aika päivittää pyörä. Niinpä seuraavan talven aikana vaihdoin pyörää. Vaihdoin Suzuki GSX-F 750:n Kawasaki GTR 1400:aan, joka on tällä hetkellä minulla ajossa. Se oli iso askel, ja se tuntui oikealta. Kawasaki GTR 1400 oli monin tavoin parempi valinta minulle: se tarjosi paremman ajoasennon, enemmän voimaa ja mukavuutta pitkille matkoille. Tämä pyörä on ollut kanssani jo useamman vuoden ajan, ja kilometrejä on kertynyt jo reilut 80 000.
Tämä pyörä oli myös ensimmäinen, jota olin valmis huoltamaan ja kunnossapitämään itse. En ollut ennen uskaltanut ryhtyä isompiin remontteihin, mutta Kawasaki GTR 1400:n myötä uskalsin ottaa sen askeleen. Talvella tein ensimmäisen isomman remontin, ja se oli kokemus, joka vahvisti yhteyttäni pyörään entisestään. Käytin aikaa ja vaivannäköä saadakseni pyörän jälleen kunnolla kuntoon, ja se antoi minulle tunteen, että olen todella osa tätä pyörää. Tämä on osa sitä elämäntapaa – kun huollat ja pidät huolta, pyöräkin palkitsee takaisin.
Moottoripyöräily osaksi elämää
Moottoripyöräily ei ole enää vain tapa liikkua paikasta toiseen. Se on muuttunut elämäntavaksi. Se ei ole vain viikonloppuharrastus tai satunnainen ulkoilma-aktiviteetti. Se on elämänrytmin osa, joka tuo vapauden ja seikkailun tunteen arkeen. Pidän huolta pyörästä, suunnittelen matkoja ja tutkin uusia reittejä.
Minulle moottoripyöräily on tullut enemmän kuin vain harrastus. Se on tapa käsitellä stressiä, paeta arkea ja samalla nauttia siitä, mitä elämä voi parhaimmillaan tarjota. Pyörän selässä ajatellessa mieli vapautuu ja keho löytää oman rytminsä. Se on kuin terapiassa kävisi – vain tie, pyörä ja minä.
Tulevaisuus – edelleen matka jatkuu
Moottoripyöräily ei ole vain nuorten, adrenaliinia janoavien kulkijoiden juttu. Se on kaikenkokoisten ja -ikäisten ihmisten yhteinen kokemus. Moottoripyöräilystä voi nauttia myös aikuisena, ja se voi tarjota enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuosien varrella se on ollut niin paljon enemmän kuin vain ajamista. Se on ollut osa kasvuani, elämäntapaani ja tapaani kokea maailma.
Ja kun katson tulevaisuuteen, tiedän, että moottoripyöräilyn ei tarvitse päättyä koskaan. Vaikka kilometrejä on jo kertynyt paljon, elämä ei ole ohi. On vielä monia reittejä, joita en ole ajanut. On vielä monta paikkaa, joihin voin matkustaa pyörällä, ja monta hetkeä, jotka voin kokea vapauden tunteessa.
Moottoripyöräily ei ole pelkkä harrastus. Se on elämäntapa. Ja niin kauan kuin voin ajaa, se tulee olemaan osa minua.
Vastaa